Takana on elämän kilometrejä monen monta - osa onnetonta.
Olen onnellinen, että saan tehdä työkseni sellaisia asioita joita en edes työksi miellä; tavata uskomattomia ihmisiä ja saada kulkea lyhyemmän tai pidemmän matkaa heidän poluillaan seurana. Kuunnellen, tukien ja parhaani mukaan auttaen. Elämänkokemusta ja koulutuksiani saan hyödyntää, olipa kyseessä kehon hoito tai taivaskanavien kuunteleminen.
Joskus oma keho - ja lääkäri - ovat kuitenkin sitä mieltä, että hoitajan peli on puhallettava poikki. Stressiin ja elämän yllättäviin kierteisiin laakapalloihin reagoin kehollisesti minäkin, eikä mielikään näemmä joka hetki jaksa muistaa saati luottaa jumalalliseen ohjaukseen. Siis ihan perusihminen on henkisen tuen tarjoaja. Ne kaikkein kuluneimmat kliseet ärsyttävät jos kohta lohduttavatkin: "Kaikki on hyvin." "Tämäkin on ohimenevää." "Asioilla on taipumus järjestyä."
Joulukuun hissuttelen pirtissä villasukissani, verenpainetta lepytellen ja tasoitellen. Niin mielelläni kuin töitä tekisinkin, se ei tässä kohden ole mahdollista. Ja siitä olen enemmän kuin äärettömän pahoillani. Uskon ja luotan kuitenkin, että tästä selvittyäni olen vahvempi, ja saan suurella ilolla ja kiitollisuudella jatkaa elämäntehtäväni toteuttamista vuonna 2019.
Lähetän sinulle ajatuksissani enkeleitä - lähetäthän sinäkin minulle. Kiitos <3
